Tämä on FRA

FRA:n toiminta

1) Laajat kyselytutkimukset

  • Ensimmäinen EU:n laajuinen kyselytutkimus maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen syrjinnän ja rikosten uhriksi joutumisen kokemuksista (EU-MIDIS): 23 500 maahanmuuttajaa tai etnisen vähemmistön edustajaa.
  • Tähän mennessä laajin kyselytutkimus naisiin kohdistuvasta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa: 42 000 naista.
  • Tähän mennessä laajin kyselytutkimus homo- ja biseksuaaleihin sekä transihmisiin kohdistuvista viharikoksista ja heidän syrjinnästään: 93 000 HLBT-henkilöä.
  • Kyselytutkimus romanien elinoloista ja syrjintätilanteesta: 85 000 henkilöä.
  • Kyselytutkimus antisemitismistä: 6 000 juutalaista.

2) Vertaileva oikeudellinen tutkimus ja sosiaalitutkimus

  • Uhrien tukipalvelut EU:ssa: yleiskatsaus uhrien oikeuksiin käytännössä ja niiden arviointi
  • Viharikokset EU:ssa
  • Tietosuojaan liittyvät oikeussuojakeinot
  • Oikeussuoja
  • Lapset ja oikeus
  • Laittomien maahanmuuttajien perusoikeudet EU:ssa
  • Kehitysvammaisten ja psyykkisesti sairaiden perusoikeudet
  • Vammaisten poliittinen osallistuminen

3) Käsikirjat oikeusalan toimijoille

Käsikirjoissa esitellään EU:n lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä selkeästi. FRA on käsitellyt niissä seuraavia aiheita:

  • turvapaikka, raja-asiat ja maahantulo
  • tietosuoja
  • syrjimättömyys.

FRA järjestää vuosittain myös perusoikeuskonferenssin. Konferenssiin kokoontuu 300–400 keskeistä sidosryhmien edustajaa EU:n toimielimistä, kansallisista ja paikallisista elimistä, kansalaisjärjestöistä ja oikeusalan toimijoista keskustelemaan aiheista, joita ovat olleet esimerkiksi perusoikeudet ja EU:hun suuntautuva muuttoliike (2014), viharikokset (2013), oikeussuoja taloudellisesti tiukkoina aikoina (2012), laittomien maahantulijoiden perus-oikeudet (2011) ja lapsen oikeudet (2010).

FRA:n yhteistyökumppanit

FRA pitää yllä tiiviitä suhteita toimielimiin ja organisaatioihin kaikilla tasoilla:

  • Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio ja EU:n erillisvirastot
  • jäsenvaltioiden viranomaiset, joihin pidetään yhteyttä etenkin jäsenvaltioissa toimivien FRA:n kansallisten yhteyshenkilöiden verkoston kautta sekä romaneja ja viharikoksia käsittelevien työryhmien kautta
  • jäsenvaltioiden edustajat kokoontuvat laatimaan hyviä käytäntöjä kansallista täytäntöönpanoa varten
  • kansainväliset järjestöt, kuten Euroopan neuvosto, Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj)
  • kansalaisjärjestöt, akateemiset elimet, tasa-arvoelimet ja kansalliset ihmisoikeuksia puolustavat elimet.

FRA järjestää pienempiä kokouksia hallitusten asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa tutkimustuloksiinsa liittyvien jatkotoimien tukemiseksi. Näissä tapaamisissa kootaan yhteen osaamista ja nostetaan esille lupaavia käytäntöjä, joista saattaisi olla apua tiettyjen perusoikeuksiin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.

FRA osallistuu jäsenneltyyn vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa perusoikeusfoorumin (Fundamental Rights Platform) kautta. FRA käyttää perusoikeusfoorumia yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon lähes 400 kansalaisjärjestön kanssa. Foorumilla käsitellään monia perusoikeuksiin liittyviä kysymyksiä eri puolilla EU:ta. Foorumi kokoaa yhteen erilaisia Euroopan laajuisia kansallisia ja paikallisia toimijoiden ryhmiä. Kyseessä on ainutlaatuinen foorumi, jonka kautta voidaan käydä aidosti eurooppalaista keskustelua perusoikeuksista. Foorumi kokoontuu kerran vuodessa.

FRA:n toiminnan alat

Viideksi vuodeksi laaditussa monivuotisessa kehyksessä määritellään yhdeksän aihekohtaista FRA:n toiminnan alaa:

  • oikeussuoja
  • rikoksen uhrit ja korvaukset uhreille
  • tietoyhteiskunta ja erityisesti yksityiselämän kunnioittaminen ja henkilötietojen suoja
  • romanien integraatio
  • oikeudellinen yhteistyö muissa kuin rikosasioissa
  • lapsen oikeudet
  • syrjintä
  • muuttoliike ja maahanmuuttajien kotoutuminen, viisumit ja rajatarkastukset sekä turvapaikka-asiat
  • rasismi, muukalaisviha ja näihin liittyvä suvaitsemattomuus.

Viraston erilaiset hankkeet liittyvät näihin aloihin.

Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio voivat pyytää tutkimusta tai lausuntoa yksittäisestä viraston työohjelman ulkopuolisesta aiheesta myös lainsäädäntömenettelyiden aikana. Jäsenvaltiot voivat pyytää FRA:lta vertailukelpoista dataa ja muita tietoja politiikanlaadintansa taustatiedoksi.

FRA:n työn arvostaminen

EU:n toimielimet ja elimet ja kansalliset elimet viittaavat usein FRA:n tietoihin, lausuntoihin ja raportteihin esimerkiksi seuraavan kaltaisissa julkaisuissa:

  • Euroopan parlamentin vuotuinen perusoikeuksien tilannetta koskeva mietintö ja lukuisat parlamentin päätöslauselmat erilaisista perusoikeuskysymyksistä
  • EU:n neuvoston päätelmät viharikosten torjunnasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta
  • Euroopan komission tiedonanto romanien integraatiota edistävistä strategioista ja komission ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä strategia
  • YK:n yleiskokouksen mietintö rasismista
  • parlamentissa käydyt keskustelut 11 jäsenvaltiossa.

”EU:n toimielimet arvostavat erittäin paljon raportteja, joissa annetaan vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa kaikista jäsenvaltioista. Tämän tyyppisissä raporteissa verrataan todellista tilannetta eri jäsenvaltioissa, mikä tukee politiikanlaadintaa EU:n tasolla.”
(FRA:sta vuonna 2012 tehty riippumaton ulkoinen arviointi)

FRA:n taustajoukot

FRA:n johtaja ohjaa ja johtaa viraston toimintaa. Hallintoneuvosto määrittelee viraston työohjelman, hyväksyy talousarvion ja seuraa sen toimintaa. Hallintoneuvostoon kuuluu riippumattomia asiantuntijoita, joista kukin jäsenvaltio on nimittänyt yhden, sekä kaksi Euroopan komission edustajaa ja yksi Euroopan neuvoston nimittämä riippumaton asiantuntija. Virastolla on myös ulkopuolisista asiantuntijoista muodostuva tieteellinen komitea, joka takaa viraston työn laadun.

Faktatietoja FRA:sta

  • Johtaja: Michael O’Flaherty
  • Perustettu: 2007
  • Sijainti: Wien, Itävalta
  • Henkilöstö: 113 sekä harjoittelijoita
  • Talousarvio: 21,2 miljoonaa euroa
    FRAn toiminta maksaa jokaiselle eurooppalaiselle veronmaksajalle 0,04 euroa vuodessa.
    73 % määrärahoista käytetään operatiiviseen toimintaan.
Euroopan unioni perusti Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tarjoamaan EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille riippumatonta tutkimustuloksiin perustuvaa neuvontaa ja asiantuntemusta perusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. FRA on riippumaton EU:n elin, jonka toiminta rahoitetaan unionin talousarviosta.
Downloads: 

Die Agentur der Europäischen Union für Grundrechte: eine Einleitung

[pdf]de en (67.94 KB)
See also: