19
August
2022

Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien suojelu EU:ssa - Keskeiset havainnot ja FRA:n lausunnot

Kansalaisyhteiskunnan järjestöt kohtaavat Euroopan unionissa erilaisia haasteita. FRA:n raportissa Protecting civic space in the EU (Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien suojelu EU:ssa) esitetään viraston havainnot näistä haasteista. Se annettiin syyskuussa 2021. Tässä yhteenvedossa esitetään raportissa esitetyt keskeiset havainnot ja FRA:n lausunnot.
Yleiskatsaus

Kansainväliset ja alueelliset ihmisoikeusjärjestöt – mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvosto, Euroopan neuvoston eri yksiköt sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) / demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) – korostavat kansalaisyhteiskunnan tärkeää roolia ihmisoikeuksien ja demokratian turvaamisessa ja edistämisessä.

Euroopan unionissa kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa määriteltyjen EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisten arvojen toteuttamisessa. Niiden panos EU:n ihmisoikeuspolitiikan täytäntöönpanoon on merkittävä. Kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli näkyy myös EU:n perussopimuksissa. Sen merkitystä korostetaan myös asiaa koskevissa EU:n poliittisissa asiakirjoissa, kuten strategioissa ja toimintasuunnitelmissa.

SEUn 11 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 artiklan 1 kohdassa kansalaisvuoropuhelu ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen katsotaan hyvän hallintotavan välineiksi. Näin on myös asiaan liittyvissä EU:n poliittisissa asiakirjoissa, kuten EU:n strategiassa Euroopan unionin perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi, Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa ja rasismin vastaista toimintaa koskevissa alakohtaisissa toimintasuunnitelmissa, hlbtiq-henkilöiden tasaarvoa, romanien osallisuutta, lasten oikeuksia, vammaisuutta, uhrien oikeuksia, naisten oikeuksia tai maahanmuuttajien kotouttamista koskevissa toimintasuunnitelmissa.

Kansalaisyhteiskunnan järjestöt kohtaavat kuitenkin monenlaisia haasteita eri puolilla EU:ta. Tässä kertomuksessa esitellään EU:n perusoikeusviraston (FRA) havaintoja monista tällaisista haasteista. Havainnot perustuvat viraston tutkimusverkoston Franetin vuonna 2020 tekemään tutkimukseen, kahteen erilliseen vuonna 2020 järjestettyyn kansalaisjärjestöjen verkkokuulemiseen sekä asiakirjatutkimukseen.

FRA:n raportissa Protecting civic space in the EU hahmotellaan merkityksellisiä oikeudellisia ja poliittisia kehityssuuntia, jotka vaikuttavat ihmisoikeusasioiden parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen toimintaan kaikkialla EU:ssa. Siinä esitellään myös asiaankuuluvia lupaavia käytäntöjä. Lisäksi jäljempänä esitetyissä lausunnoissa esitellään tapoja edistää myönteisempää kansalaisyhteiskunnan työympäristöä.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa korostetaan, että tilanne vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioiden välillä. Siinä osoitetaan myös, että tilanne vuonna 2020 oli yleisesti vaikeampi kuin edellisinä vuosina, mikä johtui usein covid-19-pandemiasta. Tästä todellisuudesta huolimatta tutkimuksessa viitataan myös joihinkin myönteisiin kehityssuuntiin.