eu-charter

EU:n perusoikeuskirja

EU Charter and Charter resources
Previous title

VII Osasto

Yleiset määräykset

Next title
Previous article

51 artikla - Soveltamisala

Next article

51 artikla - Soveltamisala

1. Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta. Tämän vuoksi ne kunnioittavat tämän perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia, noudattavat sen sisältämiä periaatteita ja edistävät niiden soveltamista kukin toimivaltansa mukaisesti ja unionille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoja noudattaen. 2. Tällä perusoikeuskirjalla ei uloteta unionin oikeuden soveltamisalaa unionin toimivaltaa laajemmaksi eikä luoda unionille uutta toimivaltaa tai uusia tehtäviä eikä muuteta perussopimuksissa määriteltyjä toimivaltuuksia ja tehtäviä..

CHARTERPEDIA RESOURCES

Selitykset

  • Text:

    Tämän 51 artiklan tarkoituksena on määritellä perusoikeuskirjan soveltamisala. Sen tarkoituksena on määrittää selvästi, että perusoikeuskirjaa sovelletaan ensisijaisesti unionin toimielimiin ja elimiin toissijaisuusperiaatetta noudattaen. Tämä määräys laadittiin noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaisesti unionin on kunnioitettava perusoikeuksia, ja se on myös Kölnin Eurooppa-neuvoston antaman valtuutuksen mukainen. Käsite `toimielimet` vahvistetaan perussopimuksissa. Käsitettä `elimet ja laitokset` käytetään perussopimuksissa yleisesti tarkoittamaan kaikkia perussopimuksilla tai johdetun oikeuden säädöksillä perustettuja elimiä (ks. esim. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 tai 16 artikla).
    Jäsenvaltioiden osalta yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johtuu selvästi, että velvollisuus noudattaa unionin puitteissa määriteltyjä perusoikeuksia koskee jäsenvaltioita vain silloin, kun ne toimivat unionin oikeuden alalla (tuomio 13.7.1989, Wachauf, asiassa 5/88, Kok. 1989, s. 2609; tuomio 18.6.1991, ERT, Kok. 1991, s. I–2925); tuomio, 18.12.1997, asia C–309/96 Annibaldi, Kok. 1997, s. I–7493. Yhteisöjen tuomioistuin on hiljattain vahvistanut tämän oikeuskäytännön seuraavin sanoin: `Lisäksi on huomattava, että yhteisön oikeusjärjestyksen perusoikeuksien turvaamista koskevat vaatimukset sitovat myös jäsenvaltioita niiden pannessa yhteisön oikeudensäännöksiä täytäntöön...` (tuomio 13.4.2000, asiassa C–292/97, Kok. 2000, s. I–2737, peruste 37). Tätä sääntöä sellaisena kuin se on vakiinnutettu tässä perusoikeuskirjassa sovelletaan tietysti sekä keskusviranomaisiin että alueellisiin tai paikallisiin elimiin ja julkisyhteisöihin silloin, kun ne panevat täytäntöön unionin oikeutta.
    Artiklan 2 kohdassa yhdessä 1 kohdan toisen virkkeen kanssa vahvistetaan, ettei peruskirjalla voida laajentaa unionille perussopimuksissa annettuja toimivaltuuksia ja tehtäviä. Tässä on nimenomaisesti mainittu se, mikä loogisesti aiheutuu toissijaisuusperiaatteesta ja siitä, että unionilla on vain sille annettua toimivaltaa. Perusoikeuksilla sellaisina kuin ne ovat unionissa turvattuina on vaikutuksia vain perussopimuksissa määriteltyjen toimivaltuuksien puitteissa. Näin ollen unionin toimielinten 1 kohdan toisen virkkeen mukainen velvollisuus edistää perusoikeuskirjassa mainittuja periaatteita voi syntyä vain näiden samojen toimivaltuuksien rajoissa.
    Artiklan 2 kohdassa vahvistetaan myös, että perusoikeuskirjalla ei saa ulottaa unionin oikeuden soveltamisalaa perussopimuksissa annettua toimivaltaa laajemmalle. Yhteisöjen tuomioistuin on jo vahvistanut tämän säännön unionin oikeudeksi tunnustettujen perusoikeuksien osalta (tuomio 17.2.1998, asia C–249/96, Grant, Kok. 1998, s. I–621, 45 kohta perusteista). Tämän säännön mukaisesti on selvää, ettei Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa olevan perusoikeuskirjaa koskevan viittauksen voida katsoa sinällään laajentavan `unionin oikeuden täytäntöönpanoksi` katsottavaa jäsenvaltioiden toiminta-alaa (jota tarkoitetaan 1 kohdassa ja edellä mainitussa oikeuskäytännössä).

    Source:
    Euroopan unionin virallinen lehti C 303/17 - 14.12.2007
    Preamble - Explanations relating to the Charter of Fundamental Rights:
    Nämä selitykset on alun perin laatinut Euroopan unionin perusoikeuskirjan valmistelukunnan puheenjohtajisto. Eurooppa-valmistelukunnan puheenjohtajisto on saattanut ne ajan tasalle tämän valmistelukunnan perusoikeuskirjaan tekemien tekstimuutosten (erityisesti 51 ja 52 artikla) ja unionin oikeuden myöhemmän kehittymisen perusteella. Vaikka niillä ei sellaisenaan ole oikeudellista merkitystä, ne ovat arvokas tulkinnan väline, jonka tarkoituksena on selventää perusoikeuskirjan määräyksiä.

Oikeuskäytäntö

Kansallinen perustuslakilaki

4 results found

  • Constitution of the Republic of Croatia
    URL:
    Constitution of the Republic of Croatia
    Maa:
    Croatia
  • De Belgische Grondwet
    URL:
    De Belgische Grondwet
    Maa:
    Belgium

    Artikel 191. Iedere vreemdeling die zich op het grondgebied van België bevindt, geniet de bescherming verleend aan personen en aan goederen, behoudens de bij de wet gestelde uitzonderingen.

  • La Constitution Belge
    URL:
    La Constitution Belge
    Maa:
    Belgium

    Article 191; Tout étranger qui se trouve sur le territoire de la Belgique jouit de la protection accordée aux personnes et aux biens, sauf les exceptions établies par la loi

  • The Belgian Constitution
    URL:
    The Belgian Constitution
    Maa:
    Belgium

    Article 191. All foreigners on Belgian soil benefit from the protection provided to persons andproperty, except for those exceptions provided for by the law.

Unionin oikeus

3 results found

Kansainvälinen oikeus

0 results found

Tuotteet

  • Report / Paper / Summary
    4
    November
    2021

    Legal aid for returnees deprived of liberty

    This report outlines to what extent legal aid is available to those held in pre-removal detention in the 27 EU Member States, and in North Macedonia and Serbia, during procedures related to their return. These involve decisions on return, on detention pending removal, the removal itself and on bans on entry. The report also examines when people are entitled to free legal aid and how this aid is funded, as well as who provides representation and various factors that limit the scope of legal aid.
    © Freshideas / Adobestock
  • Report / Paper / Summary
    11
    October
    2021

    Human rights cities in the EU: a framework for reinforcing rights locally

    This report proposes a framework for becoming, and functioning as, a ‘human rights city’ in the EU. It includes ‘foundations’, ‘structures’ and ‘tools’ for mayors, local administrations and grassroots organisations to reinforce fundamental rights locally. It is based on existing good practice and expert input by representatives of human rights cities in the EU, academic experts, international organisations and city networks.
    Creativemarc © adobestock.com, 2021
  • Report / Paper / Summary
    22
    September
    2021

    Protecting civic space in the EU

    Civil society organisations play a vital role in promoting fundamental rights, but they face diverse challenges across the European Union. This report presents FRA’s findings on a range of such challenges. The findings are based on research, and on two online consultations with civil society organisations, carried out in 2020.
    blvdone © adobestock.com, 2021
  • Fundamental Rights Report
    10
    June
    2021

    Fundamental Rights Report 2021

    FRA’s Fundamental Rights Report 2021 reviews major developments in the field in 2020, identifying both achievements and areas of concern. It also presents FRA’s opinions on these developments, including a synopsis of the evidence supporting these opinions. This year’s focus chapter explores the impact of the COVID-19 pandemic on fundamental rights. The remaining chapters cover: the EU Charter of Fundamental Rights; equality and non-discrimination; racism, xenophobia and related intolerance; Roma equality and inclusion; asylum, borders and migration; information society, privacy and data protection; rights of the child; access to justice; and the implementation of the Convention on the Rights of Persons with Disabilities.
  • Opinion / Position Paper
    30
    April
    2021

    Equality in the EU 20 years on from the initial implementation of the equality directives

    This opinion illustrates the extent and nature of lived experiences of inequality and discrimination across the EU. It does so with reference to the grounds of discrimination and areas of life covered by the racial and employment equality directives, as well as in relation to the grounds and areas covered by the proposed Equal Treatment Directive.
    syahrir © adobestock.com, 2021
  • Handbook / Guide / Manual
    17
    December
    2020
    Finnish, Latvian and Romanian versions now available
    28 November 2024

    Turvapaikkaa, rajoja ja maahanmuuttoa koskevan eurooppaoikeuden käsikirja - Vuoden 2020 painos

    Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan unionin oikeus sisältävät yhä tärkeämmäksi käyvän ulkomaalaisten oikeuksien suojaamista koskevan säännöstön. Euroopan unionin oikeus turvapaikkaoikeudesta, rajoista ja maahanmuutosta kehittyy nopeasti. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on kertynyt runsaasti oikeuskäytäntöä, erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3, 5, 8 ja 13 artiklasta. Euroopan unionin tuomioistuimelta pyydetään yhä useammin lausuntoa unionin oikeuden tämän alan säännösten tulkinnasta. Käsikirjan kolmannessa painoksessa, jota on päivitetty heinäkuuhun 2020 saakka, esitetään EU:n lainsäädäntöä ja molempien tuomioistuinten oikeuskäytäntöä helposti saatavilla olevassa muodossa.
    Jonathan Stutz / Adobe Stock
  • Fundamental Rights Report
    11
    June
    2020

    Ten years on: unlocking the Charter’s full potential

    This focus takes a closer look at the application of the Charter of Fundamental Rights of the European Union, which has been legally binding for 10 years. At EU level, it has gained visibility and sparked a new fundamental rights culture. At national level, awareness and use of the Charter are limited. Courts increasingly use the Charter, showing the impact of this modern instrument. But its use by governments and parliaments remains low. For instance, there is little indication of anyone regularly scrutinising national legislation that transposes EU law for compatibility with the Charter.
  • Fundamental Rights Report
    11
    June
    2020

    Fundamental Rights Report 2020

    FRA’s Fundamental Rights Report 2020 reviews major developments in the field in 2019, identifying both achievements and areas of concern. It also presents FRA’s opinions on these developments, including a synopsis of the evidence supporting these opinions. This year’s focus chapter explores how to unlock the full potential of the EU Charter of Fundamental Rights.
  • Report / Paper / Summary
    12
    November
    2019

    The EU Charter of Fundamental Rights on its 10th anniversary: views of civil society and national human rights institutions

    The Charter is most effective, and has a real impact on people’s lives, when parliaments, governments and courts at local, regional and national levels all actively apply it. The national sphere is particularly relevant. A strong fundamental rights architecture and committed national governments and parliaments are key to letting the Charter unfold its potential at this level. Civil society organisations (CSOs) and national human rights institutions (NHRIs) are also crucial given their contributions to the protection and promotion of Charter rights.
  • Report / Paper / Summary
    17
    May
    2018

    Ihmisoikeuksien parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen haasteet EU:ssa - Tiivistelmä

    Euroopan unionin kansalaisjärjestöillä on olennaisen tärkeä tehtävä perusoikeuksien edistämisessä, mutta niiden tehtävä on vaikeutunut – sekä oikeudellisten että käytännön rajoitusten vuoksi. Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on haasteita, mutta niiden luonteessa ja laajuudessa on maakohtaisia eroja. Tästä aiheesta ei yleisesti ole tietoa eikä tutkimusta – ei myöskään vertailevaa tutkimusta.
    Siksi perusoikeusviraston raportissa tarkastellaan niiden haasteiden eri tyyppejä ja malleja, joita ihmisoikeuksien parissa työskentelevät kansalaisjärjestöt kohtaavat EU:ssa. Siinä esitellään myös lupaavia käytäntöjä, joilla näitä huolestuttavia malleja voidaan torjua.