Tämä julkaisu on ote Euroopan unionin
perusoikeusviraston vuosikertomuksesta Fundamental
Rights Report 2025 (Perusoikeusraportti 2025).
Siinä esitellään valittuja perusoikeuksiin liittyviä
kriittisiä kehityssuuntia vuonna 2024 sekä raportin
lukujen keskeisiä havaintoja ja perusoikeusviraston
lausuntoja.
Nämä käytännön ohjeet auttavat EU:n jäsenvaltioita perustamaan tai nimeämään kansallisia riippumattomia mekanismeja, joilla seurataan perusoikeuksien noudattamista kolmansien maiden kansalaisten seulonnassa ja turvapaikkahakemusten tutkimisessa rajamenettelyissä.
Vuonna 2023 perusoikeuksien suojelussa sekä edistyttiin että koettiin takaiskuja. Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuoden 2024 perusoikeusraportissa tarkastellaan perusoikeuksien tilanteen kehitystä ja nostetaan esiin sekä edistysaskeleita että edelleen huolta herättäviä asioita. Tässä kertomuksessa esitetään perusoikeusviraston lausuntoja pääasiallisesta kehityksestä käsitellyillä aihealueilla sekä yleiskatsaus lausuntojen perustana olevaan näyttöön. Siinä esitetään tiivis ja informatiivinen yhteenveto perusoikeuksien keskeisistä haasteista, joihin EU:n ja sen jäsenvaltioiden on vastattava.
Vuonna 2022 perusoikeuksien suojelussa tapahtui sekä edistystä että takaiskuja. Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuoden 2023 perusoikeusraportissa tarkastellaan perusoikeuksien tilanteen kehitystä pääpiirteissään ja tuodaan esiin sekä saavutuksia että jäljellä olevia huolenaiheita. Julkaisussa on FRA:n lausuntoja pääasiallisesta kehityksestä käsitellyillä aihealueilla sekä yleiskatsaus lausuntojen perustana olevaan näyttöön.
Perusoikeuksien toteutumista EU:n ulkorajoilla pitäisi seurata järjestelmällisesti ja säännöllisesti rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvissä eri toimissa. Näitä toimia ovat muun muassa rajavartiointi, kiinniottamiset maa-, meri- ja ilmarajoilla ja asianmukaiseen menettelyyn ohjaamista koskevan mekanismin käyttö, myös silloin, kun kyse on joukoittaisesta maahantulosta. Nämä yleiset ohjeet auttavat EU:n jäsenvaltioita perustamaan kansallisia riippumattomia mekanismeja perusoikeuksien noudattamisen seurantaan EU:n ulkorajoilla Euroopan komission 23. syyskuuta 2020 ehdottaman seulonta-asetuksen mukaisesti. EU:n perusoikeusvirasto laati nämä ohjeet komission pyynnöstä.
Terroriteot ovat vakava uhka ihmisten elämälle ja turvallisuudelle ja syvällinen turvallisuushaaste valtioille. Samaan aikaan terrorisminvastainen lainsäädäntö, käytänteet ja muut toimenpiteet voivat suoraan tai epäsuorasti johtaa vakaviin perusoikeuksien rajoituksiin ja vaikuttaa kielteisesti yksilöihin, ryhmiin ja koko yhteiskuntaan. Tässä tiivistelmässä esitetään tärkeimmät havainnot FRA:n raportista, joka koskee terrorismin torjunnasta annettua direktiiviä (EU) 2017/541, on tärkein rikosoikeudellinen väline EU:n tasolla terrorismin torjunnassa.
Euroopan unionin perusoikeuskirja, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, on EU:n ihmisoikeuksien luettelo. Se sitoo EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita aina, kun ne toimivat unionin oikeuden soveltamisalalla. Ei ole kuitenkaan kovinkaan helppoa arvioida, kuuluuko tietty konkreettinen asia unionin oikeuden soveltamisalaan. Siksi oikeusalan ammattihenkilöille on annettava koulutusta ja koulutusaineistoa, jotta he saavat käsityksen siitä, mikä on perusoikeuskirjan soveltamisala sen 51 artiklan mukaisesti. Tämän kouluttajan käsikirjan tarkoituksena on antaa neuvontaa sekä kyseisten koulutusten järjestämisestä että toteuttamisesta.
Kansalaisyhteiskunnan järjestöt kohtaavat Euroopan unionissa erilaisia haasteita. FRA:n raportissa Protecting civic space in the EU (Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien suojelu EU:ssa) esitetään viraston havainnot näistä haasteista. Se annettiin syyskuussa 2021. Tässä yhteenvedossa esitetään raportissa esitetyt keskeiset havainnot ja FRA:n lausunnot.
Vuonna 2021 perusoikeuksien suojelussa tapahtui sekä edistystä että takaiskuja. Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuoden 2022 perusoikeusraportissa tarkastellaan perusoikeuksien tilanteen kehitystä pääpiirteissään ja tuodaan esiin sekä saavutuksia että jäljellä olevia huolenaiheita. Julkaisussa on FRA:n lausuntoja pääasiallisesta kehityksestä käsitellyillä aihealueilla sekä yleiskatsaus lausuntojen perustana olevaan näyttöön.
Tämä opas voi auttaa kaupunkeja tehostamaan toimiaan ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi. Oppaan tarkoituksena on rohkaista paikallisia viranomaisia ottamaan käyttöön korkeammalle asetettuja ihmisoikeusstandardeja. Ideana on kannustaa ja edistää yhteistä oppimista perus- ja ihmisoikeuksista. Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) on laatinut tämän oppaan yhteistyössä ihmisoikeuskaupunkien ryhmän ja EU:ssa toimivien ammattilaisten kanssa. Opas pohjautuu kaupunkien, aluehallintojen, asiantuntijoiden, kansainvälisten järjestöjen ja verkostojen hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin, joita on kuvattu FRA:n raportissa Human rights cities in the EU: a framework for reinforcing rights locally [Ihmisoikeuskaupungit EU:ssa: Viitekehys oikeuksien vahvistamiseen paikallistasolla].
Lapset ovat oikeuksien haltijoita. Kaikki ihmis- ja perusoikeudet kuuluvat lapsille; toisaalta lapset ovat aikuisiin nähden erityisasemassa, ja siksi lapsia koskevat monet erityissäännökset. Tämän käsikirjan tavoite on havainnollistaa, miten Euroopan tason lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö ottavat huomioon lasten erityiset edut ja tarpeet. Käsikirja käsittelee myös vanhempien ja huoltajien tai muiden laillisten edustajien merkitystä ja ottaa esille tilanteita, joissa oikeudet ja vastuut kuuluvat selvimmin lapsesta huolehtiville henkilöille.
FRA:n lausunnossa 1/21 valotetaan koetun eriarvoisuuden ja syrjinnän laajuutta ja luonnetta eri puolilla EU:ta. Siinä käydään läpi rotusyrjintädirektiivin ja työsyrjintädirektiivin sekä ehdotetun yhdenvertaista kohtelua koskevan direktiivin alaan kuuluvia syrjintäperusteita ja elämänalueita. Lausunto julkaistiin 30. huhtikuuta 2021. Tässä yhteenvedossa esitetään FRA:n lausunnossa 1/21 tehdyt keskeiset suositukset (”Keskeiset havainnot ja lausunnot”).
Vuonna 2020 perusoikeuksien suojelussa
tapahtui sekä edistystä että takaiskuja. Euroopan
unionin perusoikeusviraston (FRA) vuoden 2021
perusoikeusraportissa tarkastellaan perusoikeuksien
tilanteen kehitystä pääpiirteissään ja tuodaan esiin
sekä saavutuksia että jäljellä olevia huolenaiheita.
Tässä tiivistelmässä esitetään keskeiset
näkemykset perusoikeusviraston toisesta
perusoikeuksia koskevaan tutkimukseen
perustuvasta pääkertomuksesta. Tutkimuksessa
kerättiin noin 35 000 henkilöltä tietoa heidän
kokemuksistaan, näkemyksistään ja mielipiteistään
joukosta aiheita, jotka koskevat eri tavoin
ihmisoikeuksia.
Euroopan unionin perusoikeusviraston tekoälyä ja perusoikeuksia koskevassa raportissa esitetään konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yritykset ja julkishallinnon yksiköt EU:ssa käyttävät tai yrittävät käyttää tekoälyä. Siinä keskitytään neljään keskeiseen alaan – sosiaalietuuksiin, ennakoivaan poliisitoimintaan, terveyspalveluihin ja kohdennettuun mainontaan. Raportissa käsitellään mahdollisia vaikutuksia perusoikeuksiin ja analysoidaan, miten nämä oikeudet otetaan huomioon tekoälysovellusten käytössä tai kehittämisessä.
Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ovat olennainen osa eri maiden ihmisoikeuksien suojelujärjestelmää. Instituutiot lisäävät tietoisuutta ihmisoikeuksista, antavat neuvontaa, seuraavat viranomaisten toimintaa ja saattavat niitä vastuuseen. Näin niillä on keskeinen rooli tämän päivän suurten ihmisoikeushaasteiden parissa luovimisessa. Ne puuttuvat sekä syrjinnän ja epätasa-arvon kaltaisiin jatkuviin huoliin että uusiin kysymyksiin, joita ovat muun muassa tekoälyn ja covid-19- pandemian vaikutukset ihmisoikeuksiin.
Handbook / Guide / Manual
17
December
2020
Finnish, Latvian and Romanian versions now available
Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan unionin oikeus sisältävät yhä tärkeämmäksi käyvän ulkomaalaisten oikeuksien suojaamista koskevan säännöstön. Euroopan unionin oikeus turvapaikkaoikeudesta, rajoista ja maahanmuutosta kehittyy nopeasti. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on kertynyt runsaasti oikeuskäytäntöä, erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3, 5, 8 ja 13 artiklasta. Euroopan unionin tuomioistuimelta pyydetään yhä useammin lausuntoa unionin oikeuden tämän alan säännösten tulkinnasta. Käsikirjan kolmannessa painoksessa, jota on päivitetty heinäkuuhun 2020 saakka, esitetään EU:n lainsäädäntöä ja molempien tuomioistuinten oikeuskäytäntöä helposti saatavilla olevassa muodossa.
Tässä tiivistelmässä esitetään keskeiset
näkemykset FRA:n ensimmäisestä
perusoikeustutkimusta koskevasta kertomuksesta.
Tutkimuksessa kerättiin noin 35 000 henkilöltä
tietoa heidän kokemuksistaan, näkemyksistään ja
mielipiteistään joukosta aiheita, jotka koskevat eri
tavoin ihmisoikeuksia.
Nämä ohjeet on tarkoitettu EU:n jäsenvaltioiden operatiivisella tasolla työskentelevälle rajavalvontahenkilöstölle. Niiden tarkoituksena on auttaa sitä toteuttamaan päivittäisessä työssään Schengenin rajasäännöstön (asetus (EU) 2016/399) ja siihen liittyvän EU:n lainsäädännön perusoikeuksia koskevia takeita.
